tiistai 6. toukokuuta 2014

Älä laihduta-päivä

Tää päivä on kuulemma joku virallinen älä laihduta-päivä ja siks musta oli hyvä nostaa kissa pöydälle ja palata tähän aiheeseen.

Monet teistä lukevat/lukivat mun blogia juurikin kroppaprojektin takia ja arvatkaas mitä? Se aihe piinaa mua varmaan lopun elämääni. Mä oon niin jojo kuin jojo voi olla (enkä nyt puhu siitä laulajasta). Mulla on tullut 6,5kíloa lisää massaa/ihraa/ihan sitä itteensä, mutta mua ei oikeestaan edes haittaa. Tai siis haittaa sikäli, että olisi kiva olla hoikempi, kiinteämpi jne, mutta mulla ei ole myöskään nyt paha olla näin. Toki mulla aina sunnuntaisin tulee ajatus että ''huomenna sitten alan syömään paremmin ja huomenna alkaa uusi elämä'', mutta ei se ihan niin mene. Mut saa onnelliseks ihan muut asiat kuin laihuuden ihannointi ja parsakaali.


Ja kyllä, minä olen lihonut! Se sana näyttää olevan nykypäivänä kauhea kirosana ja tabu. Oma vikani se on että  päästin itseni ''repsahtamaan'', juhlin paljon, herkuttelen ehkä liikaakin, mutta turha sitä on enää itkeä.  Ehkä se on ikä mikä tuo lisää itsevarmuutta, sillä kolme vuotta sitten saatoin itkeä peilin edessä ja heilutella alleja jotka heiluivat idästä länteen. Kyllähän ne vieläkin heiluu, mutta en pilaa päivääni sillä.

maaliskuu 2013

Taannoinen kroppaprojekti sai mut kuitenkin rakastumaan kuntosaliin, eikä mikään urheilumuoto ole antanut mulle niin paljoa kuin sali. Viime aikoina mun salilla käynti on kuitenkin ollut todella harvaa, ja mun urheilut koostuu lähinnä koiralenkeistä, kotona olevasta kuntopyörästä ja satunnaisesta lihaskunnosta kotona. Kiire ei ole mikään tekosyy, mutta sali on aika tiedostaenkin jäänyt vähemmälle. Oon kuitenkin jo selaillut kuntosaleja mitkä sijaitsevat lähellä Lontoon kotia, ja siellä päässä olisi tarkoitus vähän tsempata. Haluan hoitaa velvollisuudet täällä kotosuomessa pois alta ja kun täältä lähden, niin aion taas keskittyä enemmän omaan hyvinvointiini.

Siideripissis levillä pari viikkoa sitten

Loppupeleissä sana laihdutus otetaan aina liian vakavasti. Mä otin sen tosi liian vakavasti ja ehkä siksi olenkin nyt tässä tilanteessa - ehkä se oli mulle liikaa. Elämä on valintoja täynnä ja mää valitsin sen mukavuudenhaluisen tien. Se ei silti tarkoita että mä jäisin sille tielle ikuisesti. Mutta niinkun aiemmin sanottu, mulla on joku kahdenkympin kriisi.


Peace, J





16 kommenttia:

  1. nautihan lontoosta, mulla loppuu aupair pesti tällä viikolla ja ikävä tulee kyllä tätä paikkaa. Mihin päin Lontoota meet asumaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy siis perehtyä paremmin sun blogiin ;) Ja varmasti nautin! Brixtoniin :)

      Poista
  2. Heii, miks oot piilottanu sun vanhat postaukset! Ne oli kivaa luettavaa myös!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päätin vähä puhdistaa pöytää ja aloittaa alusta ;) Mutta kiva juttu jos kiinnostaa Ilona! :)

      Poista
  3. Aloin seuraan tätä blogia aikoinaan mukavien kuvien tekstien ja ruokavinkkejen kannalta, ja toivon edelleenki että niitä tulis lisää(: Itsellänikin oli n. vuosi sitten hirveä kuntoilu-vimma, joka kesti sen 6kk mutta loppu nopeaa kesän tullen, ko tajusin että haluan nauttia elämästä erillä tavalla, kun se kuntoilu alko ottaan yli-otetta. Ite oon myös ulkomailla tällä hetkellä, Hollannissa. Älä turhaan stressaa, elämässä kuuluuki pitää hauskaa, aivan sama vaikka ois pari liikakiloa messissä:D Uskon että lukijat pysyy, kunhan vain jatkat kirjottelemista(:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa jep, ja isolanteiset naiset on hyviä synnyttäjiä, eiku mitä xD
      Mutta kuulostaa erittäin tutulta ja varmasti löytyy aihetta blogin pitämiseen :) Nauti Hollannissa!

      Poista
  4. Sä näytät hei ihan törkeen hyvältä tuollaisena mitä oot nyt.<3

    VastaaPoista
  5. Oon ite Enkuissa aupairina ja pikkukylässä kylläkin mut musta on ihanaa kun toi ns. fitnessbuumi ei oo rantautunu tänne! Tai Lontoosta mun on paha sanoo mitään kun siellä oon vietelly vaan viikonloppuja (ja muissa kuin salimerkeissä heh..) Tuntuu et saa treenata just sillä tahilla ja niin paljon/vähän ku ite haluu ja muutenki sellanen rento fiilis! Ja raejuusto täällä on sit ihan kuraa Suomen vastaavaa verrattuna ja rahka on hapanta ja sitä ei ees saa kaikista kaupoista :D mut en mä niitä täällä syökkään vaikka Suomessa olisin voinu luokitella itseni niiden suurkuluttajaksi.. mut jos ei maistu hyvältä ni mitä sitä turhaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo saapahan siis treenailla ilman mitään paineita :D ai on kuraa!? :( dann!

      Poista
  6. Upee kroppa sulla on silti! Itellä koko iän kestänyt pieni obsessio vartaloani kohtaan, etenkin jos lipsahdan kroppani mukavuusalueen ulkopuolelle ja alkaa paikat liikaa löllyy. Mut jokaisellahan se on henkilökohtainen ns. raja! Ja ehdottomasti otetaan nää hommat liian vakavasti. Tärkeintä, että itsellä on hyvä olla ja toimii oman hyvinvoinnin eteen, vaik se sisältäisikin löysäilyy ja herkuttelua. Sen oon tajunnu sentäs. Tässä parinkympin tienoilla kyllä tapahtuu paljon muutoksia ajattelussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no kiitos :) ja nimenomaan! On kyllä ajattelussa vikaa jos priorisoi ulkonäön etusijalle ja se kokonaisvaltanen hyvinvointi on ehdottomasti tärkeempää;)

      Poista
  7. Siiiis niiiin hyvää asia tekstiä ja ihana nähdä kuinka sujut voit olla vaikka tiiät et ois tullu kiloja etkä anna niiide kaataa maailmaa! Itsevarmuus on seksikästä <3 -mirkkuliini

    VastaaPoista
  8. Sulla on kyllä niin naisellinen kroppa, oon jo kahta(?) sun edellistäkin blogia lukenut ja oon tullu siihen tulokseen et oli sulla massaa tai ei niin näytät aina yhtä hyvältä! Voi kun itekkin näyttäis mut ittellä tuppaantu se läski aina kertymään vaan mahaan löysäksi ihoksi, plaah.. :D jos kiinnostaa lukea mun yritystä kiinteyttää ja muutenkin mun elämän juttuja niin blogiini pääset tästä :) http://masmakko.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haha kiva jos jutut kiinnostaa, kiitos! :)

      Äläs nyt! Just tsekkasin sun blogia ja siellähän oli oikeen hyvännäkönen mimmi!

      Poista